Missä ja miten asut?
Lappajärvellä kesäkotini on kirkonkylässä kirkon lähellä Hyytiälässä sijaitseva isän ja äidin eläkeläistalo. Hyytiälän mäeltä on kotoisin suvun kantaäti Senja Savela os. Hyytinen, ja tällä mäellä Hyytisen sukua on asunut jo 1500-luvulla.
Asun Helsingin Katajanokalla, joka on ollut kotini kohta 30 vuoden ajan. Katajanokalla tiedän kevään tulleen, kun näen ikkunastani jäänmurtajien Voiman, Sisun ja Tarmon tulleen kotisatamaan. Toinen kevään tuoja ovat haarapääsyt, jotka kertovat ilmaa halkoessaan, että kesään ei ole enää päivääkään. Talveksi lähden Floridaan, jossa saa nauttia leppeästä ilmastosta, kävelystä uimarannalla ja keveästä elämäntyylistä.
Mikä saa sinut iloiseksi, kun tulet Lappajärvelle?
Nautin alkukesän rauhasta ja hiljaisuudesta ja auringon kiertokulusta. On niin rauhallista, että voi kuulla puiden huiman ja aaltojen loiskeen rantakiviin. Valtava ilon aihe on myös lähellä kasvatettu ruoka, jota Lappajärvellä saa.
Mikä on mansikkapaikkasi Lappajärvellä?
Lukkarinsaaressa oleva saunamökkimme. Soutumatkalla tai moottoriveneellä seilatessa alkaa tunnelmaan virittäytyminen ja ilo valtaa mielen, kun pulahdan järveen uimaan.
Läsnä ovat muistot lapsena uimisesta ja siitä, miten pitkiä lapsuuden kesät olivat. Oli etuoikeutettua asua järven rannalla ja seurata kylän elämää. Esimerkiksi sitä, miten kylän naiset pesivät pyykkiä rannassa. Pyykkipatojen alla oli tuli, lakanat kuivuivat narulla, ja lapset tutkailivat, kenellä oli pellavalakanat ja kenellä valkoisemmat puuvillalakanat.
Mikä on hyvää Lappajärvellä?
Viime kesänä oli ihanan lämmintä ja kirkkorannassa oli mukava käydä vesijuoksemassa ja uimassa. Lämpöä odotan tältäkin kesältä.
Kuuntelen Lappajärven murretta aina hurmaantuneena. Täällä murre ei ole puhdasta, vaan siinä on mukana paljon sanoja itäisistä murteista, ja sellaista ei kuule missään muualla kuin Lappajärvellä.
On etuoikeutettua saada syödä hyvää Lappajärvestä nostettua kuhaa, siikaa ja muikkua, joita haen Lehdon kalastajalta. On hienoa, että on perheitä, joilla on upea piha ja tuottoisa kotipuutarha. Mustikkamaan perheeltä Kärnästä ostan marjat, sipulit, perunat, porkkanat, punajuuret. Luomumpaa saa hakea.
Mitä toivoisit lisää kesäkuntaasi?
Suren hautausmaan kuntoa. Kirkkoniemi on kirkollisesti tärkeä alue, mutta se on myös upea puisto. Harvassa paikassa on kirkko yhtä hienolla paikalla. Kirkkorakennus on uskomattoman kaunis vanha maamerkki. Niin hautausmaata kuin kirkkorakennuksiakin pitäisi kunnioittaa ja pitää niistä hyvää huolta. Kirkkoniemi on tärkeä alue niin paikallisille kuin niille, jotka palaavat kesäksi tai hoitamaan läheistensä hautoja.
Toivoisin myös yhteisöllisyyden vaalimista. Ei maalla tarvitse matkia kaupunkiasumista eikä olla anonyymi. Ennen sanottiin kaikille päivää, suvut olivat vanhoja ja kanssakäymistä oli ollut pitkään. Nyt tuntuu, että ihmiset pälyilevät toisiaan eivätkä kesävieraat tunne aina itseään tervetulleiksi.
Yhteisöllisyyttä on tietenkin hankala rakentaa, jos ei keskeisissä rooleissa olevat henkilöt jäävät etäisiksi. Tänä päivänä kunnassa ei ole omaa kirkkoherraa, kanttori ei asu kunnassa, ei hautausmaanhoitajaa, ei tuttua oman kunnan lääkäriä, kunnanjohtajakaan ei asu kunnassa. Läsnä olevat ihmiset rakensivat ennen paikkakunnan henkeä.
Pitäisi luoda uudestaan yhdessä tekemisen meininkiä nykyaikaisella kökkäporukalla ja naapuriapua antamalla. Vaikeaa tämä on, kun väestö ikääntyy ja nuoret muuttavat pois. Pitäisi olla mukavaa tekemistä, joka tuo ihmiset yhteen.
Itäkylässä on paljon hyvää kylätoimintaa ja yhdessä tekemisen meininkiä. Talviyhteisössäni Katajanokalla on oma urheiluseura, on avantouintia, lapsille jalkapalloa, Tove Janssonin puisto siivotaan yhdessä talkoilla, pidetään piknikkiä, ulkoilutetaan koiria koiratarhassa, kunnostetaan ulkoilualueita. Ihan samaa kylätunnelmaa siis Helsingissä.
Mitä mieltä olet monipaikkaisuudesta ja miten sitä voisi kehittää?
Itse viihtyisin vielä paremmin, jos olisi ravintola, joka hyödyntäisi paikallisia laadukkaita raaka-aineita. Kesäasukkaiden viihtymiseksi voisi olla liikuntatarjontaa ja tekemistä myös aikuisille- Kukaan ulkopuolinen ei voi tietenkään tulla kertomaan, miten aluetta pitäisi kehittää. Sen pitää nousta yhteisöstä. Kuten myös sen, miten kesäasukkaat liitetään osaksi yhteisöä.
Olet tehnyt pitkän uran toimittajana. Millaisena näet paikallislehden roolin?
Paikallislehti on maailman paras informaatiokanava, koska se luetaan tarkkaan. Se on tärkeä yhteishengen luoja, paikallisuuden korostaja ja paikallisen asiantuntemuksen esiintuoja. Siitä saa tietoa ja viihdykettä. Se on myös tärkeä yhteistyökumppani paikallisille yrityksille, jotka saavat esiin tuotetarjontansa kustannustehokkaasti.
